Здравствуйте!

Villit terveiset Venäjältä! Kello on paikallista aikaa 22:40 ja täällä pitäisi nyt jaksaa hengata huomisiltaan asti. Sitä ennen kuitenkin tilannepäivitystä, koska yllätysten aika ei selkeästikään ole ohi: Hki-Vantaalla kulkuputken päässä ei ensinnäkään odottanut etäisesti sillipurkkia muistuttava lentohökötys vaan täysin normaali lentokone, jonka penkit yllättivät mukavuudellaan ainakin itseni (joka on viime aikoina turvautunut pääasiassa halpislentoyhtiöiden voimaan pitkin Eurooppaa suhatessaan). Vaikka lentoemojen tarjoilema omenamehu haisikin kummasti juustolta, oli meidän ilmeet jotakuinkin O_O -luokkaa, kun eteen roudattiin itse lentoeväs: Finskin yms kumppanien kevyeen "snack" -vaihtoehtoon tottuneina odotukset eivät olleet korkealla 1,5 h lennolla, mutta annas ollakaan, tarjottimelta (!) löytyi leipäpala, pieni sämpylä, minisalaatti (juustoa! kinkkua! kanaa!) sekä pala appelsiinikuivakakkua. Jos Aeroflot panostaa tämän verran rykäisemällä kuluvaan lentoon, mitähän on luvassa itse 9 h 20 min kestävällä Tokionlennolla? Raportoimme varmasti asiasta tällä kertaa myös kuvallisin todistusaineistoin.

Moskovaan saavuttua asiat ovat rullanneet mieluisan simppelisti. Turvatarkastushenkilöstö mieluummin jauhoi keskenään schaibaa kuin syynäsi kovin ankarasti matkaajia, ja jopa jatkolennon check in onnistui heti transfer deskillä. Tämän jälkeen ollaankin tässä lähinnä pyöritty ympyrää ja tutkailtu terminaali D:tä, positiivisesti yllättyneenä Sheremetyevon tarjonnasta. Internet kertoo, että kenttä on uusinut sekä D- että E-terminaalinsa, mikä ainakin ensinmainitun kohdalla näkyy pitävän paikkansa: meno on suht fancya limenvihreine vessoineen ja eurooppalaisine kahviloineen, ja löytyypä tuolta jopa TGI Friday's. Ja litra Finlandia vodkaa 14 eurolla! Että jos halpa viinaturismi ja kalliit matryoshkanuket inspaa, niin tänne vaan, kovin on miellyttävää ollut meno ainakin toistaiseksi.

Nyt pitäisikin sitten yrittää väsyä sen verran, että voisi vetäistä elegantisti tuohon pistokkeen viereen pitkälleen. Leiriytyjiä täällä on onneksi näkynyt muuallakin, joten spugeilu ei aiheuta ihan niin suurta omatunnontuskaa etteikö sitä voisi unen vuoksi harrastaa. Käsinojattomat sohvatuolit olisivat jees, mutta aina ei voi voittaa. Onneksi oltiin siis fiksuja ja ostettiin se fleecepeitto spontaaniksi makuualustaksi! -A