Tässä on pari tuntia jäljellä ennen kuin tuupataan itsemme Moskovaan matkalla olevaan koneeseen, joten kyseessä on siis otollinen aika kirjoittaa ensimmäinen matkablogipostaus. Kohta sitä sitten jo itketäänkin ilmaisen wifin perään muilla mailla, kun äiti-Venäjän moderniuden tasosta on etukäteen luettu kovin vaihtelevia raportteja. 22,5 h joudutaan siis hengaamaan Sheremetyevon kentällä ennen lopullista lentoa Tokioon - tuo 22,5 on oleellinen siksi, että jos odotteluaikaa olisi kertynyt yli 24 h, olisi meidän kuulemma pitänyt hommata jotkut transit-viisumit (joiden olemassaolosta ei luonnollisesti kukaan missään välissä maininnut). Jännäkakalta kuitenkin vältyttiin parin tunnin heitolla, ja koska kaikki menee tietenkin tästedes keikaku doori eli suunnitelmien mukaan, niin matkalaukutkin löytynevät maanantaina suoraan Naritan kentältä. Moskovassa pitää siis pärjätä liki vuorokauden ympäri käsimatkatavaroilla, joista löytyy onneksi ravitsevia proteiinipatukoita (minttuu ja nougatia!!) sekä söpö pilkullinen fleecehuopa tyynyineen. - Airin
Itselläni oli sopiva zen-tila pitkin päivää, mutta heti näin lentokentälle savuttua se vanha tuttu lentojännitys jo saapuikin. Odotan innolla matkustamista, mutta siinä samalla kelailen mitä kaikkea vois mennä pieleen (vaikka 90% tarkkuudella mitään ei tuu tapahtumaan). Aina tulee mietittyä mitä ihmettä siellä lentokentällä keksii tehdä ja vielä 14h lennolla, mutta onneks omassa läppärissä on 6 tuottari Housea sekä pari tuottaria Ghost Adventuresia, niin voin pelotella itteeni ja Airinia sitten Moskovan yössä, kummitusjuttuja katsellen. Matkassa on mukana myös NDS ja 3DS eli tylsää ei voi tulla, edes Tokion puolella (jos joku päivä halutaan vaikka hengailla vaan Nekotalolla). Istutaan tosiaan nyt tässä Nagoyan lennon portilla, japanilaisten ympäröimänä ja en voi muuta kuin hymyillä. Oon kaivannu tätä ja kohta pääsen kolmeks viikoks kuuntelemaan ihan kyllästymiseen asti. - Kati
いってきます！！
Apua noi transit-viisumit. Noh mut onneks ei tartte hommata niitä, kai Japanin-matkoilla pitää aina olla joku pieni jännäkakkahetki mukana jo ennen kuin edes pääsee koko maahan. Itsellä nousi kylmä hiki pintaan kun kuulin lentokentällä Tokioon mennessä että passin pitäisi olla voimassa puoli vuotta matkan jälkeen, ja mulla se umpeutuu aiemmin, mutta lopulta pääsin pälkähästä allekirjoittamalla jonkun lapun jonka sisällöstä olen kyllä edelleen vähän epävarma. Noh mut maahan pääsin kuitenkin, ja vielä takaisinkin!
ReplyDelete- Maija
Noi on kivoja kun ei kukaan niistä etukäteen tietenkään ilmota ja itse ei todennäkösesti ole ikinä niin proaktiivinen että osais ottaa huomioon... noh toivottavasti ei tuu muita virallisia ylläreitä, tästäkin onneks selvittiin säikähdyksellä.
Delete