The Great London Escape pt 2

Vaikka Lontoossa pysytellään joulukuussa usein ihan kiltisti plussa-asteiden puolella, toimme ilmeisesti Suomesta sen verran arktista viimaa että lämpötilat valahtivat vierailumme ajaksi johonkin nollan hujakoille pysyvästi. Myös sade vaivaa Brittein saaria tuon tuosta, joten valkkasimme tiistain eläintarhapäivälle lähinnä sen perusteella, että säätiedotuksessa oli luvattu pilvistä ilman kuuroja. Olimme etukäteen pohtineet myös mahdollisuutta käydä London Zoon sijaan Whipsnaden eläintarhassa Lontoon ulkopuolella, mutta kylmän sään vuoksi päätimme "tyytyä"vanhaan ja hyväksi havaittuun kaavaan. Kaupungista löytyisi myös akvaario, jossa en ole koskaan käynyt, mutta koska Nickillä ja Torylla on molemmilla kausipassit sekä puolihintaisia alennuslippuja Lontoon eläintarhaan, käytännöllisyys voitti. Samalla heitolla päästäisiin vielä fiilistelemään Primrose Hilliä ja Chalcot Squarea, paikkoja joissa monta vuotta takaperin on nuohottu kyllästymiseen asti.

Regent's Parkissa sijaitsevaan tarhaan pääsee julkisilla näppärimmin Camden Townin metroasemalta Northern Linen varrelta, mutta Wikipedia valaisee myös Baker Streetin ja Regent's Parkin pysäkkien olevan puolentoista kilometrin päässä. Belsize Parkista London Zoohon kävelee heittämällä max puolisen tuntia, joten itse siirryimme tarhaan jalan; vaikka saapuisi paikalle julkisilla, suosittelen ehdottomasti kiipeämään etukäteen vielä Primrose Hillin puiston huipulle, josta aukeaa näkymä kauempana siintävään Lontoon keskustaan. Puisto on aika massiivinen ilman mitään turhia härpäkkeitä, ja sieltä voikin aina bongata jos jonkinlaisia koirarotuja jolkottamassa omistajiensa vierellä. Kesäisin paikka on lisäksi ihan älyttömän ideaali piknikeille.

Primrose Hill

Joku urpo ja urpompi

Filttereitä ja kavereita

Itse London Zoohon on pääsymaksu aikuiselta jotain £20 luokkaa, mutta jos taskusta löytyy opiskelijakortti, kannattaa tyrkyttää sitä kassalla alennusten toivossa. Hinta voi tuntua kokonaisena suolaiselta, mutta on maksun väärti: London Zoo on suhteellisen massiivinen eläintarha, josta löytyy kuriositeettina monenlaisia osioita, jossa kävijä voi olla lähes suorassa interaktiossa eläinten kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi apina-aitaus, jossa pienet marakatit pomppivat köysien ja puiden väliä kävijöiden pään päällä. (Kesän alussa puistonohjaajat joutuivat paimentamaan näitä lastenrattaiden kimpusta, sillä apinat ovat vikkeliä käsistään ja pöllivät helposti mukaansa kaiken kevyen ja irtonaisen; tällä visiitillä alueen ulkopuolelta löytyikin kyltti, jonka mukaan rattaat tulee jättää suosiolla ulos apinoiden ajaksi.) Perhosluola on toinen henkilökohtainen suosikkini, sillä siellä on kirjaimellisesti perhosten ympäröimä. Jos on vetänyt päälleen kirkkaita värejä, voivat perhoset lisäksi luulla kävijää kukaksi ja laskeutua tämän päälle! Näin kävi Torylle, jonka turkoosi-keltainen hattu sai vankan fanin yhdestä isokokoisesta perhosesta useampaan otteeseen.

Tree ducks!

Kodomonvaraanien aitauksen luota löytyi tällanen jännä kyltti. FILMITÄHTII HEI

Koska kyseessä oli suhteellisen kalsa tiistaipäivä, ei puistossa ollut mitenkään älyttömästi populaa, ja tästä johtuen eläimet olivat yllättävän aktiivisella päällä. Viileä oli toki ajanut suuren osan koloihinsa lämmittelemään, mutta esimerkiksi leijonanaaraat vetivät jotain aivan omaa showtaan omassa aitauksessaan tavanomaista rennommin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tarha sulkeutuu talvisin jo hieman aiemmin, neljän maissa iltapäivällä, jotta ei käy kuten meille: olisimme vielä halunneet nähdä muutaman elukan, joiden osiot oli kuitenkin suljettu jo saapuessamme paikalle. Itse asiassa taisimme hengata puistossa vähän yliaikaakin, mutta työntekijät ovat onneksi ystävällisiä eivätkä heittele ulos niskaperseotteella, vaan ohjastavat lempeästi poistumistien suuntaan. Myös ruokailuoptiot ovat talvisin rajoittuneemmat (muistelen kaiholla kesäisiä Zoo-burgereita yhyy), mutta löysimme aika toimivan option ravintolassa myytävistä pikkupizzoista. Sen sijaan paikan kasvispasta oli kuulemma aika karseaa.

Haato ja aika jees pizzat!

Haato ja pingut

Haato ja kilpikonnapatsas

Eläintarha on kieltämättä otollisempi vierailukohde kesäaikaan, mutta talvisin siellä on huomattavasti rauhallisempaa. Kiertelyyn kannattaa silti varautua lämpimästi, sillä neljän jälkeen iltapäivällä lämpötilat alkoivat taas laskea. Itse siirryimme Chalk Farmin metroaseman kautta takaisin kaupunkiin, jossa päätimme käydä iltapäivän päätteeksi vielä tutustumassa British Libraryyn (yksi kirjastoalan opiskelija messissä...). Vaikka rakennus on ihan mielenkiintoinen nähtäväksi, ei itse lukusaleihin valitettavasti pääse ilman erillistä reading passia. Jos mestoille kuitenkin eksyy, kannattaa poiketa tutustumaan kirjaston näyttelysaleihin, joista löytyy niin historiallisia kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyvää esineistöä (vuosisatoja vanhojen manuskriptien, Jane Austenin kirjoituspöydän ja muiden vastaavien kuriositeettien lisäksi mm. ääniklippejä, joista voi kuunnella esimerkiksi Virginia Woolfin horinoita) kuin myös vaihtuvia kokoelmia. Tällä kertaa esillä oli esimerkiksi Jack Kerouacin alkuperäinen käsikirjoitus kirjasta On the Road, eli mielenkiintoista tutkittavaa löytyy etenkin kirjallisuudenopiskelijoille tai muille kirjallisuudesta kiinnostuneille.

Tiistai-ilta sujui takaisin eksyttyämme perinteisissä merkeissä, eli videopelejä, ruokaa ja yleistä yhdessäoloa. Vaikka kalseisiin taloihin ei koskaan täysin totu, on aina kiva hautautua peiton alle lukemaan kirjaa tai kurittamaa fiktiivisiä videopelipahiksia. Keskiviikolle luvassa olisikin sitten kaupunkikiertelyä ja lisää museomeininkiä, joten koko päivän kävelystä jomottavat jalat toivottavasti ehtisivät saada tarpeeksi lepoa yön aikana...